Millainen on Suomen kansan sielu?

 Millainen on Suomen kansan sielu?

Onko se havunvihreä, tuoksuuko se kuuselta ja sammaleelta? Vai onko se bensankatkuinen tai byrokratiankuiva, ja harmaa kuin betoniviidakko? Onko se kenties molempia?

Mikä sille on tärkeää, mistä se haaveilee? Missä se saa rauhan?

Onko se sisukas, valmis taistelemaan kaiken sen puolesta, mikä on sille rakasta? Vai luopuuko se kuitenkin leikistä tosipaikan tullen?

Olemmeko metsäkansaa, vai sanommeko vain olevamme? Arvostammeko kansallisaarteitamme laisinkaan?

Millainen on Suomen kansan sielu?

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Aave

Minä olen aave, aamun haikea haave, hauras kuin huokaus, kevyt kuin kuiskaus. Et sä mua haaviin saa. Jos koitat mua saalistaa, niin ennen kuin aavistaa, haihdun usvaan taas. Hiipivä suhahdus, salavihkainen vilahdus. Et taida aavistaa, et katson sua kaapista. Olen sun seinissäs. Vahdin sua peilissäs. Olen sun ikkunalla, sängyn alla, kaikkialla. Oon tuulessa aaltoava ajatus, seinällä häilyvä heijastus, haamu, aave ja kummitus, aamun alkava aavistus. Minä olen aave, aamun haikea haave, hauras kuin huokaus, kevyt kuin kuiskaus.
Lue lisää